Tulin hetki sitten kotiin töistä, olin ensimmäistä kertaa duunissa valmistumisen jälkeen. Pätevänä :). Hassu tunne. Työ on ihan sitä samaa mitä tein yhellä harjottelujaksolla, ja sijaisuuksissa pitkin opiskelua, mutta täytyy sanoa, että tänään oli sellainen tietty jännä kutina kun oli töissä. Saunotin ja pesin 7 ihmistä mutta eipä veetuttanut kertaakaan :D. Kun siitä sai palkkaa.. lopun opiskeluajan hankaluudetkin tuntuvat enää vain muistolta tuolla jossain... tarkoitan lähinnä sitä, että enää nuo kakkoset jne. eivät vituta niin paljon kuin ensimmäisellä kerralla. Se ei toki tarkoita että unohtaisin kaiken.

Aika kultaa muistot, mutta moni tekee sen virheen, että asiat vain unohdetaan ja kärsitään tappiot... joskus tämä toimintatapa on ihan ok, mutta tietyissä asioissa ei. En esimerkiksi lopeta lopputyöstäni reklamoimista ennenkuin joku ihan oikeasti antaa minulle järkeen käyvän selityksen siitä, miksi ei parempaa numeroa. Ja tekeillä olevaa valitusta opettajasta ei saa unohtaa vaikka en haluaisi koko naikkosta enää edes nähdä.

Ajalla on myös rauhoittava vaikutus, ainakin allekirjoittaneen kohdalla. Enään ei se "pyhä viha" ole päälimmäinen tuntemus kun mietin kokemiani vääryyksiä koulun suhteen. Olotila on yllättävänkin seesteinen. Ja nyt pystyn ehkä paremmin tekemään valitukset yms. kun olen oikeasti rauhallisempi. Hieno tunne :)

Mutta, voisin mennä nukkumaan... huomenna taas töihin :)